Kalleudesta ja halvemmuudesta

Heinäkuun alussa kaikki kallistui. Jätin lentolippujen oston unelmakohteeseeni heinäkuulle, mutta ei olisi kannattanut. Polttoaineiden hinnannousun myötä lentoyhtiöt ovat joutuneet korottamaan lippujen hintoja kokonaisella kolmanneksella. Bilsanmaikkani 80-luvulla ennustaman öljyn loppumisen on povattu käyvän toteen, öljymaissa kaivantoja kuulemma lisätään mutta niistä saadaan silti vähemmän öljyä.

Tänään sunnuntaina yritin kaupungilla löytää vanhaa kunnon kermaleivonnaista, mutta liekö kermakin jo maailmalla loppumassa, ei sellaistakaan löytynyt muuta kuin joku vastaava tuote, ja mikä parasta, lisäksi hirveällä hinnalla. Jäätelökahveihin piti kääntää suunnitelmat.

Näyttää välillä siltä, että oltaisiin kääntymässä niihin aikoihin, kun syödään sitä mihin on varaa. Kun leipä on kallistunut mutta ruisleipä ei aivan niin paljon, niin syödään sitten ruisleipää, tai kauraa, mikä englantilaisten sanonnan mukaan kelpaa vain hevosille ja skoteille!

Matkustaa voi kohta vain sinne, minne apostolien aikuisesti pääsee apostolin kyydillä. Olisi se aikamoista palata hevosvetoisiin kulkuneuvoihin. Jospa maailman nerot keksisivät jonkun kelvollisen biopolttoaineen millä kaasutella.

Mutta mikä vielä on halpaa, etten sanoisi ilmaista, on äksyily. Se ei vielä paljon maksa eikä siitä joudu oikeuden eteen, mutta siitä huolimatta se antaa äksyilijälleen pienoisen mielihyvän tunteen.

Aaro T. K.