Sinä päivänä kun sinä lähdit luontani
Muistan sen illan jolloin tulit luokseni, muistan sen kuin eilisen. Kävelimme käsikädessä rantaan, joka hohti kirkkaan valkeana lumesta. Istuimme vierekkäin jäässä olevan laiturinpäässä. Kunnes sinä sanoit: minun on mentävä. Kun kysyin minne? et vastannut. Nousit seisomaan ja irrotit kätesi kädestäni ja katsoit syvälle silmiini ja sanoit: Minun on mentävä. Huomasit kyyneleen valuvan kylmää poskeani pitkin. Otit hanskan kädestäsi ja pyyhit kyyneleen pois. Minä sanoin hiljaa: älä mene, älä jätä minua. Mutta sanani tarttuivat tuulen mukaan, silloin käänsit selkäsi ja kävelit pois päin minusta. Minä jäin yksin. Mutta vieläkin odotan sinua kuin kuuta nousevaa, vaikka tiedän että et tule enää ikinä takaisin lukseni.