Huuto kuulle

Huutaen kuulle hampaat paljastaen.

Tervehdi sinä yötä, valon vastakohtaa,
pimeyttä se ei ole vain hetken hämärrys.

Uni vaippaan meidät kietoo hetki tuo.

Pelottava tai hellä uinahdus,
kuu sen päättää puolestamme.

Sielun tuulet myrskynä velloo sisällä meidän,
pientä se meissä on poloisissa rääpäleissä.

Kun tuulet todella käy kilvan tanssimaan maanpäällä.

Siinä sielu paljon paina, kun se vie koko ihmisen.

Rukkasena riepottaa, kylkiluut hellänä lennellen.

Eikä se päästä otteestaan,
ennenkuin mehut on puristettu sinusta.

Viimeiseen pisaraan.

Olet tyhjennetty.

Koboltti