Joulun matka

Reki vanha
Monta matkaa jo nähnyt.

Karhun nahka matkaajien
yllä lämpöä tuomassa,
tuulen suojana kenties.

Kohti joulukirkkoa matkaa
natiseva vanha kulkupeli.

Vanha ruuna hitaasti vetää
ikä painaa jalkoja sen.

Mäntymetsän halki tie vie

Lunta vähän kaikkialla.

Jalaksen alla punainen
viiva piirtyy, puolukat
litistyneet, reen reitin
merkkaavat.

Mutkitellen puiden välistä
Kirkkotie jo näkyy,
kalmisto taka viistoon jää.

Kiviaita massiivinen reunustaa
reittiä  kirkolle.

Jätkän kynttilät
tervaksesta tehdyt,
loimottaa punertavaa
hodettaan.

Tuoden valoa
reitille kohti puista vanhaa
kaunista kirkkoa.

Huone harras,
valaistu hämy valoon.

Vanhalle puulle tuoksahtava
tuoksuvilla kynttilöillä täytetty.

Hetki hiljentyä, kuunnella.

Ajatus viivähtää  papin sanoissa
joulurauhaa ja mieltä iloista.

Hakattu nauloilla ristille.

Iloita sanoo hän saarnastuolista
hämmennys aatoksissani viivähtää.

Ymmärrän sielussain,
merkityksen saarnan.

Matka jatkuu takaisin,
kohti lämmintä kotia joulukoristeista.

Punaista ja vihreää.

Kimallusta.

Koboltti