Syksy muuttaa kaiken

Syksyllä kaikki on toisin,
vaipuu elämä horrokseen.

Uneliaaseen odotukseen paljaana ilman vihreyttä.

Harmaa vaippa ympäröi kaikkea,
utuisuuden laskeutuessa,
räjähtää miljoonat upeat harmaan sävyt,
näkyviin silmiemme taakse.

Sydän hiljenee joutokäynnille, 
tunnissa vain kerran sykähtää.

Odotamme jotain, heräämistäkö vain,
sädettä kirkkaan auringon sitäkö odotamme.

Heräämmekö sitten elämään vaiko ei.

Mutta sisäinen tuli lämmittää se kuumana pulppuaa.

Koboltti