Veltto liha

Vain hetkittäin nytkähtelevä elämä,
sysää vartaloani huomiseen päivään.

Luomet alhaalla roikkuen.

Voimaton käsi vain roikkuu velttona,
tuulen heilutellessa sitä.

Vailla mitään merkitystä.

Jaloissa kuminauhat,
kävely on siksi venyvää ja pehmeää.

Alamäki on siunaus,
jaksan laskeutua.

Koboltti