Tänä iltana

"Nyt mä sen teen" Ajattelin päässäni. "Marssin tuonne ja pyydän häntä tanssimaan. Mitä voisi tapahtua? Oikeastaan, mikä voisi olla pahinta, mitä tapahtuisi? No, hän voisi kieltäytyä. Se sattuisi, mutta tuskin maailma siihen kaatuisi. Tai sitten jos hän kieltäytyy ja haukkuu minut lyttyyn. Siitä itsesääliryöpystä olisi vaikea nousta ainakin siinä kestäisi hetki"

Olin jo pitkään katsellut häntä – Juusoa. Hän oli minua vanhempi, neljä vuotta. Tässä iässä se oli paljon. Minä olin 15, hän 19. Kaikki katsoisivat kieroon. Ajateltaisiin että Juuso on jokin pedofiili. Ei, ei se ollut. Vaikka hänellä olikin sellainen maine. Naistenkaataja. Mutta oikeasti en uskonut sitä.

Kerran muutama kuukausi sitten Juuso oli tullut juttelemaan ihan ystävänä. Hän oli ollut kohtelias ja kiltti. Ei se edes yrittänyt mitään. En mä kyllä halunnutkaan, että jotain tapahtuisi.

"Okei, nyt jalat liikkukaa!" Käskin niitä, mutta peräännyin ja jäin nojailemaan tiskiin.

Olin siis sellaisessa nuorten tapahtumassa. Nuoret saivat osallistua illan tanssikisaan ja musiikki soi. Useat tanssivat salissa ihan ilokseen.

- JA NYT ALKAA ILLAN KOHOKOHTA! DANCEACTION! Juontaja karjui mikkiin.

Ihmiset vetäytyivät kisan tieltä. Lattialle jäi laaja ympyrä tilaa. Sain ahtaudutuksi ihan rajalle, vaikka kaikki tönivätkin.

Useat tanssijat olivat hyviä, mutta osa oli ihan järkyttävän huonoja. En edes tajua minkä takia he menivät nolaamaan itsensä.

Sitten minun iltani kohokohta tuli. Juuso asteli löysissä vaatteissaan ringin sisälle. Musiikki alkoi pauhaamaan. Biisi oli Rihannan Please, don't stop the music. Hänen tanssinsa oli upeaa. Niin luonnollista ja tyylikästä. Näytti että hän improvisoisi kokoajan vaikka muut esiintyjät olivat harjoitelleet koreografian valmiiksi.

Biisin loputtua, hän lopetti ja antoi tilaa seuraavalle.

Juuso ahtautui ringistä ulos ja meni tiskille hakemaan juotavaa. Yllätyin kun hän osti vain kokista, ei alkoholia.

Minäkin lähdin muualle. Hänen luokseen, vaikka esitinkin ostavan juotavaa myös.

Hän jäi nojailemaan minun tapaani tiskiin.

- Etkös sä olekin se Minka? Taidettiin jutella jokunen aika sitten. Hän totesi.

Sydämeni hyppi rinnasta ulos. Hän muisti minut.

- Mm… Sä olit tosi hyvä. Mutisin.

- Kiitos. Vaikka en mä parastani pistänyt.

En viitsinyt edes kysyä miksi.

Tuli hiljainen hetki. Molemmat kuuntelivat musiikkia, joka soi.

- Mä olen lähdössä. Sanoin itsekseni ja nousin ylös.

Kävelin narikkaa kohti. Joku juoksi minut kiinni.

- Mä voisin lähteä saattamaan, ettei kukaan pedari käy nätin tytön kimppuun.

Punastuin, onneksi oli pimeää.

Lähdimme yhdessä pois rakennuksesta. Melkein heti Juuso tarttui kädestäni hellästi eikä päästänyt irti.

Tämä oli minun iltani. Tänään.

Liliah