Sä et tiedä
Mä jäin miettimään sun sanojas.
Sä sanoit mulle etten mä tiedä sun elämästä mitään joten mun kaltasen idiootin pitäis pitää lärvinsä kiinni.
Noin sä mulle sanoit,
Olit kyllä oikeessä,
mut ethän säkään tiedä musta mitään muuta kuin nimen.
Sä et tiedä kuinka oon saanu seurata vierestä kun unelmat ja onnellisuus hajoaa tuhansiksi sirpaleiksi.
Sä et tiedä kuinka tuska kiristää kokoajan otettaan mun ympärilläni.
Sä et tiedä kuinka mua ahdistaa,
tuo ahdistus kasvaa päivä päivältä suuremmaksi.
Sä et tiedä kuinka kovasti joskus haluisin lähteä täältä,
lopettaa tuskani
mutta jään aina jonkun turhuuden takia.
Sä et tajunnu et koitin tarjota vain apuani,
en aikonu tehdä pilkkaa tuskastasi,
mä tarjosin kättäni,
jonka sä torjuit.
Jos ojennan auttavan käteni uudestaa,
Tartutko sä siihen tällä kertaa?