Kipu joka vain kasvaa
"Olen sairaus,joka taruttaa,Olen tuska joka on saanut jalat."
Miksi kuolema ja elämä tanssii samaa tahtia?
Kadun olemassa oloani.En halua satuttaa.
Syön lääkkeitä jottei satu.Kipu silti vain kasvaa.
Haluun rauhoittua,miksen en pysty?
Elän omaa maailmaa jottei satu.Niin monta kertaa petetty,haavoitettu
huijattu.Pystyykö sen jälkee enää luottaa kenenkään?
Itken itseni uneen,kuka tätä jaksaa?
Miksi elää ilman syytä?Satutan kaikkia,jopa sitä jota rakastan.
Hänen kuuluisi vihata minua.Miksi hän ei tee sitä?
Sydän palasina,maassa rikkinäisenä,kyllä sen joku korjaa,heittää roskiin,
kukaan sitä ei poimi.Silti haluan sinua.Tätä ei poista mikään.
Olen suurrimman osan ajastani yksin,itkien. Miksi vuodatan kyyneleitä?
Miksi täällä elän?Miksi tunnen näin?Miksen jaksa?
Voiko joku auttaa?En sano sitä ääneen,tarvitsen apua.Miksen pyydä?
kysymyksiä on päässäni koko ajan.Kädessäni tekstit rakkautta kohtaan.
Ei ne lähde edes vedellä.En halua olla yksin,pelkään,pelkään aikaa jolloin
kaikki kääntyy,kaikki tippuu jyrkänteeltä josta nousu on mahdotonta.Jaksanko
kiivetä sen ylös?Tarvitsenko siihenkin apua?Autatko minua siinä?
Pysytkö aina vierelläni?