Mä rakastan sua

Mä rakastan sua.

Räntä ropisee peltikattoon, istun yksin. Pimeässä nurkassa näkyy nallen varjo, se näyttää pelottavalta, verenhimoiselta. En ajattele sitä enempää. Ajatukseni harhailevat jossain muualla.

On kevät, linnut laulavat ja alkavat kohta rakentaa pesää. Omien rakkaidensa kanssa ne sitten ovat koko kesän. Myös nuoret ovat tyttö/poikaystäviensä kanssa, halailevat, suukottelevat, hymyilevät.

Eläimet ja ihmiset ovat jotenkin niin samanlaisia mutta silti niin erillaisia. Yksi asia niitö yhdistää: kummatkin pystyvät rakastamaan.

Kävelen kadulla yksin, vain ajatukseni päässäni. Näen nuorenparin kävelevän kauempana, halaillen,nauraen ja suukotellen. En voi katsoa pidempään. Alan juosta. Juosken kotiin ja sulkeudun huoneeseeni.

Otan syliini nurkasta nallen, nyt se on surullisen ja turvallisen näköinen. Rutistan nallea, kyynel tippuu poskelleni ja liukuu siitä alas matolle. Mietin: Miksi et voi huomata mua, mä rakastan sua.

Yushi