Annetaan hyvän kiertää

Ihmisillä on aina kiire jonnekkin. Emme ehdi keskittyä mihinkään muuhun kuin itseemme. On koulu-tai työkiireitä,harrastukset vievät aikaa ja pitäisihän sitä yrittää välillä rentoutuakkin. Emme ehdi huomaamaan ympärillä oleviamme, jotka voisivat kaivata apua. Emme vaivaudu käymään katsomassa ihmisiä, jotka ovat yksinäisiä. Kun kysytään, mennäänkö moikkaamaan mummoa viikonloppuna, vastaus on yleensä "Ei nyt, lupasin jo tehdä sitä ja tätä ja naapurin Lissun kanssa pitäisi lenkillekkin mennä."

Ollessani sairaalassa työharjoittelussa, tapasin paljon vanhoja ihmisiä,joilla ei ollut enää ketään, kuka kävisi huomaamassa heitä. Päivän ainoaksi juttutuokioksi voi muodostua sairaanhoitajan kysymys: "Mitenkäs täällä jaksellaan?" Naapurissa ei ole välttämättä vierustoveria tai he saattavat olla siinä kunnossa, että ei paljon jutustella. Huomasin, miten iloisiksi he tulivat, kun joku vain työnsi heidät pyörätuolilla kuvauksiin ja sieltä takaisin ja muistit kysyä, miten voit. Oli upeaa huomata, miten pienet teot voivat merkitä niin paljon yhdelle ihmiselle.

Joten, jos teillä on ystäviä tai sukulaisia, niin käykää katsomassa heitä. Koskaan ei saa olla liian kiire, jottei olisi aikaa ystävälle tai tutulle. Muutama sana voi pelastaa jonkun päivän. Täytyy muistaa, että vaikka ihminen olisi kuinka vanha tahansa, se kaipaa ihmisen läheisyyttä. Lämpöä.Mene siis kertomaan nyt, miten tärkeä tämä on sinulle.Koskaanhan ei voi tietää milloin on viimeinen kerta, kun näkee juuri tämän ihmisen. Laitetaan yhdessä hyvä kiertämään.

Orvokki


Sivua muokattu 7.10.2006