nooa
27 |
olen puolikuun toinen puolikas,,en nää valoa enkä tuskaa,,en saisi huolta kannattaa,, muut vain sitä ei voi olla muistamatta. nään itseni veden peittämänä kun enkeli nostattaa minun sieluni puoleensa näkymättömien läpi altaiden ääriin rakkauksien pariin,, ja en tuntenut sitää enää kolmeen kymmeniin vuosiin,, katson vaan peiliin nään vain hänet siivet sirpaleina kun en olisi tuntenut häntä ja hän vain sanoi silloin ajatuksensa ilmakehien äärettömiin... ja nyt niinkuin tavallista ei taivaallisempaa näkymää kun hyytyvähymy ei kenenkään kasvoilla räjähtää kuin kyynel hiuksensa kastaa.,.,rosan lehtien takaa kurkkaa punainen nuppu rauhaa se itkee ja totuudessa sen nuppu aukenee ja valaisee ja
tuoksuu kuinepätotuus ,,silti mikään ei anna sen kasvaa toivossa,, |
22.10.2011 |
|