Hehkeydestä
Enää en näe mitään hehkeyttä
liljoissa,
niissä keikuroissa,
silmiinpistävissä väreissään.
Vaikk' oliskin kukkaloistoa,
punaa, keltaa, oranssia
sitä huumaa,
Muistakaa lakastuvuus!
keltaloisto sammuu,
tulee kuolo.
Eikä se hetken hurma
niin kovin lämmin ollut,
Pintaliitoa terälehdet
Mutta verenpisara puhkeaa,
ja sen lämmin myötätunto
lämmittää,
sen kärsivällisyys
saa unet lämpöisiksi,
turvallisiksi.