Talvipäivän seisauksen runoja 1
Sanaisen arkkuni vain
sydämen pohjasta hain.
Kirstun, miss' piileskellen
loimet on ajatusten.
Ensin en aavistanut,
aikaa kuin ol kulunut
siitä, kun viimeksi loin
sanojen aamunkoin.
Päiväni perätysten
viimeisen, ensimmäisen
arkkuni pohjasta luin,
pieniksi lauseiksi puin.
Sunnuntain, maanantain
sanojen syitä mä hain.
Kanteleen vaientuneen
kannoin mä yön veneeseen.
Tämän runosarjan kirjoitin riippukeinussa maaten odottaessani joulua 2012 Koh Ta Kiev saarella Cambodiassa.
Aaro T. K.
|