Niinä iltoina
Niinä iltoina, kun pyörin
sängyssäni unta saamatta,
suljen silmäni ja lennän
ajatuksissain luoksesi.
Minä kuvittelen eteeni tien,
jota me yhdessä astelimme
kuun valaistessa reittiämme taivaalla.
Minä näen sisimmässäni kasvosi,
kasvosi silloin kun näytit niin onnelliselta.
Hymyilit. Minä aistin kosketuksesi olkapäälläni,
silloin kysyit aina mikä minun on?
Sinä tahdoit pitää huolta minusta,
suojella kaikelta pahalta,
koko maailmalta.
Minä nukahdin siihen, kun makaat
vieressäni ja pitelet minua lähelläsi.
Minun on niin hyvä olla.
Mutta kun herään, todellisuus vavisuttaa
mieltäni, paha olo puristaa jälleen sydäntäni.
Minä olen niin yksin.
Runo kaikista kauniista ja tuskaisista muistoista sen jälkeen kun poika on jättänyt.
sirpale
|