Langennut enkeli

Maa jalkojeni alla vajoaa
Se imee minut syliinsä pimeään
Kylmään kaipuuseen

Helmenvalkoiset siipeni repeytyvät irti
Polttavat raapaleet vuotavat selässäni

Vajoan yhä syvemmälle pimeyteen

Tunnen kipua käsissäni
Maa runnoo minut mustelmille

Kylmyys hivelee jalkojani
Valo heikkenee ja katoaa lopulta

Armonvarjo