Hiljaisuus kulkee harsossaan
On niin pimeä sydänyö
Kaunis unelmaa varjelen
Jäätynyt sieluni sen syö
Musta ja sininen ilta himmeässä valossaan
tunnen yhä pimeyden tien
Läpi pimeän tunnelin,
kuljen pimeydessä läpi elämän
Turhaan vastaan taistelen
Lyöty, sorrettu, maahan poljettu
Sanojen keihäät - terävät ja armottomat
Hiljaisuus kulkee harsossaan
Keihäät lävistää vihatun sydämen
Tappakaa siis minutkin!
Olenhan minäkin vihattu, enkä juuri armoa saa
tappakaa siis minutkin!
Sääliä en kuitenkaan kaipaa,
Tappakaa siis minutkin!
Kyyneleet turhat säästäkää,
Tappakaa siis minutkin!
Armahda heidät, jotka minut tappavat
Hiljaisuus kulkee harsossaan
arkistokamaa