Kaunis muisto

Sinisillä rappusilla istui jäänsinisillä silmillään katsova mies.
Puhuit minulle paljon ja minä hymyilin.
En siksi että olisit ollut hassu,
vaan siksi että olin niin onnellinen jäisellä terassilla kanssasi.

Vaihtui maa, vaihtui aika ja sinä jäit tyynylleni joka aamu.
Tein sinusta kauniin muiston joka nyt öisin kaihertaa mieltä.
Taas vaihtui maa ja aika ja tulin takaisin,
niin lähelle että voin haistaa tuoksusi tuulessa. 

Voin kuvitella mitä teet, kuinka naurat, kuinka kuljet taloni ohitse.
Mutta silti en sinua koskaan nää.
Jos kohtalo suo, saan vielä joskus koskettaa poskiasi
ja hymyillä sinulle, koska olen niin onnellinen kanssasi.

Etsin sinua kasvoista, etsin jälkiä tavoistasi.
Kun kätesi olivat ympärilläni,
kun sain painaa pääni olkapäätäsi vasten,
tiesin että tästä hetkestä tulee kaunis muisto,
jonka perään vielä joku päivä kaihoisasti itken.

Gatito