Painajainen
Ystävät joivat
itsensä känniin,
sitten ajoivat
hornantuuttiin.
Kuski kuoli,
vietustoveri
vammautui,
viimeinen olija
sai painajaiset
uniinsa.
Päiviä meni,
toiset surivat,
hautajaiset tulivat.
Muistellaan menneitä,
itketään hautuvaa
surua pois.
Tämä runo tuli vain mieleen. En itse ole henkilökohtaisesti menettänyt ystävää vielä ja toivon, että niin ei tapahtuisi koskaan.
Valkea Helmi
|