Kohmeinen ruoho
Syysviiman kylmettämä ruoho,
orpona kylmyydessä.
Vahvana kiirii ääni sen,
katketen rapsahtaen poikki.
Tuulen taivuttaessa hentoa vartta.
Kohmeisena viimeiset hetket.
Peittyen valkoiseen kuorrutukseen.
Unohdettuna mutta uudistuen jälleen.
Koboltti
|