Usva
Aikainen aamu
Vene puinen lipuu
tyynen veden pintaa.
Lämmin vesi
nostaa usvaa
pinnasta metsälammen.
Sadussa tunnun liikkuvan
Unessako olen lie.
Ei, ketään missään
Airot pienen pärskeen
joka vedolla tekee.
Äänetönnä muuten
lipuu lammella kalamies.
Onget sojottavat yli laidan
paikka löytynyt on
pysähtyy aika, kaikki.
Ajattele ei mitään
onkii vain,mies veneessä.
Ajatus lepää.
Rauhallisena tuijottaa kohoa
tyynellä pinnalla.
Heilahtaa ,nyt nykii
Saalis.