Viipynyt valo

Syksyn viimeinen,
kirkas auringon säde.

Hipaisi kaluttuja koivun latvoja.

Alastomina seisoivat.

Heleä päivä hetkisen viipyi luonamme.

Jäimme odottamaan kuuraa,
heinän päälle.

Viilenevä maailma.

Koboltti