Aamu ja Joni
Aamu puristaa silmät tiukasti kiinni ja leikkii nukkuvaa. Joni kolistelee keittiössä, tulee lopulta kauhealla ryminällä makuuhuoneeseen ja rojahtaa sänkyyn hänen viereensä.
Ja on heti perseessä kiinni.
Aamu käpertyy niin pienelle kerälle, ettei Jonin käsi mahdu hänen syliinsä. Joni kuitenkin kaivelee hetken, työntää kättä selkäpuolelta yöpaidan alle, puristaa rinnasta, hengittää niskaan ja Aamua oksettaa.
- Kulta, Joni hönkii ja on nyt pikkuhousujen kimpussa. Aamu puristaa silmiä lujemmin kiinni, painaa nyrkit kasvoilleen, yrittää olla rento kuin olisi syvässä unessa. Joni ei kuitenkaan luovuta ja saakin pian sormensa sinne minne halusikin. Aamu käännähtää ja huitaisee samalla Jonia kasvoihin. Kuin vahingossa.
Joni älähtää ja vetää kätensä pois hänen sisältään. Se sattuu. Aamu yrittää muuttaa kivun voihkaisun uniyninäksi ja käpertyy peiton alle.
- Mitä vittua sä huidot? Joni kysyy ja kuulostaa ärsyyntyneeltä. Aamu ei vastaa ja joutuu nyt todella keskittymään pitääkseen hengityksensä raskaana ja rauhallisena unihengityksenä. Hengitä sisään, puhalla rauhassa ulos, hengitä sisään, puhalla rauhassa ulos… Yksi, kaksi, kolme, hengitä sisään, puhalla rauhassa ulos, yksi, kaksi…
- Älä nyt vittu jaksa leikkiä.
Ilman mitään varoitusta Joni riuhtaisee peiton hänen päältään pois. Aamu sekoaa hengitysrytmissä, ja happi meinaa loppua. Hengitä sisään, yksi, kaksi, hengitä ulos, kolme, neljä, hengitä… Paniikki on pelottavan lähellä.
Joni tarttuu häntä leuasta ja hän kuulee kuinka leuat rusahtavat ja kipu tanssii silmissä, hengitä sisään yksi kaksi hengitä ulos kolme neljä hengitä sisään puhalla ulos hengitä hengitä hengitä
- Mä sanoin jo, että älä nyt vittu jaksa leikkiä!
Aamu puristaa silmänsä vain tiukemmin kiinni.
Sisään ulos sisään ulos sisään ulos nyt hengität liian nopeasti sisään ulos yksi kaksi, sisään ulos kolme neljä sisään
Jonin puraisu tulee yllätyksenä ja Aamu on avannut silmänsä ennen kuin tajuaakaan. Eikä auta vaikka hän sulkee ne heti, hän on jo hävinnyt. Hengitys kuulostaa korvissa väärältä, Joni sotkee hänen rytminsä, kaulaa särkee eikä hän saa henkeä.
Yksi kaksi kolme neljä hengitä kolme neljä viisi hengitä kuusi seitsemän hengitä kahdeksan hengitä hengitä hengitä hengitä hengitä
Joni puristaa häntä edelleen leuasta ja samalla työntää kättään hänen pikkuhousuihinsa.
- Vittu, miten tyhmänä sä mua oikein pidät, kai mä nyt jumalauta tajuan että sä vaan leikit ettei sun tarvis naida mun kanssa vittu me ollaan sentään kihloissa jumalauta ja mä en saa sulta seksiä kun haluan, mitä vitun meininkiä se tollanen on? Kelle sä jaat, kelle, vitun pikkuhuora, ketä sä panet kun mä en kelpaa?
Sylkipisarat osuvat kasvoihin, Jonin hengitys haisee kaljalle ja tupakalle. Aamu puristaa silmiään kiinni.
Ja sitten Joni tunkee itsensä hänen suuhunsa, pakottaa hänen suunsa auki ja painaa kurkkuun asti. Hän kakoo, vatsassa asti kouristaa, hän tukehtuu, apua, hän tukehtuu eikä kukaan tee mitään ja hän unohtaa hengittääkin, veri kohisee korvissa mutta hän vain pitää silmiään kiinni, Jonin jalka painaa hänen mahaansa, Joni tunkee itseään yhä syvemmälle ja syvemmälle ja kovemmin ja kovemmin ja hän tukehtuu, jumalauta hän tukehtuu kohta, ei saa avata silmiä, mitä tahansa tapahtuukin ei saa avata silmiä ei saa avata ei saa
Joni ähkäisee ja vetäytyy lopulta pois, hän luulee tukehtuvansa siittiöihin ja siihen kaikkeen paskaan, mutta hän ei aio niellä, ei ikinä. Sperma valuu suupielistä alas leualle ja hiuksille. Häntä oksettaa ja hän toivoo että tämä nyt riittäisi että hänen ei tarvitsisi kestää enää mitään koska hän ei nyt kestä enempää ei nyt ei tänä iltana.
Joni läähättää hänen kaulaansa samalla kun repii pois hänen pikkuhousujaan, puraisee olkapäästä ja hetken kipu on hänelle kaikki.
Hän makaa kuin tahdottomana nukkena, antaa Jonin kääntää hänet mahalleen, antaa levittää jalkoja ja työntyä sisään huolimatta siitä kuinka se sattuu, hän on vain nukke ja puree huultaan ja veren maku sekoittuu sen paskan makuun, kunpa hän ei nyt vain oksentaisi.
Joni jyystää ikuisuuden. Kipu muuttuu jomotukseksi ja hän turtuu siihenkin, ei tunnu enää miltään. Hän lakkaa hengittämästä.
Kun Joni lopulta ähkäisee ja kierähtää hänen viereensä, hän ei liikahdakaan. Eikä hengitä.
Hetken on hiljaista, sitten petivaatteet kahahtavat kun Joni kääntyy hänen puoleensa, silittää selkää.
- Eihän se niin kauheata ollutkaan, eihän rakas? Joni kysyy. Aamu lakkaa hengittämästä.