Päivällinen
Viidakon pimeiltä kujilta kantautuu saasteiset henkäykset
On yö
On päivällinen
Tummien lasien takaa veren kuultavat silmät etsivät heikointa
Riistaa riistetyille
Uhria uhratuille
Nälän vahvistaessa vaistoja lokaan piilotettu epätoivo
tuo taas paljaan ihonsa pimeyden temppeliin
Kylmään
Kosteaan
Sateiseen yöhön
"Se löytyi!", huusi itse katkeruus
"Se löytyi!", huusi itse kauheus
"Se löytyi!", huusi itse ahneus
"Se löytyi!", huusi itse sorto
"Se löytyi!", huusi itse pelko
Yön päivällinen on katettu
Luikerrellen he saapuivat paikalle
suuren pedon ympärille
hyökkäsivät
hyväilemään ja yhtymään uuteen aurinkoon.
Nyt he loistavat kirkkaimpana
itse valona