Kun sinä olit minun
Kosketit hellästi kasvojani,
pyyhit kyyneleet silmistäni.
Itkin yhä.
Enää en itkenyt surusta,
olithan sinä siinä,
minun kanssani.
Hymyilin hiljaa,
sinun kuivatessa kyyneleitäni.
Seisoimme siinä pitkään,
katsoimme toisiamme silmiin.
Näin sisällesi,
kuten sinä näit minun sisälleni.
Pelkkä katse ei enää riittänyt,
suutelimme.
Se oli ihanin suudelma ikinä,
se ei ollut pelkkä suudelma,
se oli rakkautta,
suurta, palavaa rakkautta.
Rakkautta
Maya-Lena
|