Sulkeutunut
Hän pelkää enemmän ihmisiä kuin elämää enemmän kuin mitään
Ylpeydellään hän peittää pelkonsa ja yksinäisen tuskan
Yksin hän kulkee kuorenaan ylpeys ylpeys vahva pelko niin suuri
suurempi kuin elämä elämä jota ei olekaan
Et voi tietää mitä hän ajattelee hän sulkee muut ulos elämästä niin synkästä
Kuinka voit kulkea hänen ohitseen ilman että tunnet hänen pahaa oloa
oloa pahaa joka päivä päivältä käy tuskaisemmaksi
Ylpeys on vain kuori joka särkyy tippuessaan maahan kylmään maahan
niin helvetin kylmään
Kun joku vain ymmärtäisi pahan olon hänen sisällään
Pahaa oloa täynnä sydän arpinen sitä hän ei enää kestää voi
Aikansa hänen on tullut liukua ajasta ikuisuuteen oman käden kautta
ilman että kukaan tietää ajatuksiaan hänen
Omistettu serkulleni, vaikkei hän sitä tiedäkään.
Alexandra Mustakorpi
|