Tyttö ja liipaisin
Kaikki niin kauniilta näyttää.
Kauniin pinnan alla kuitenkin tuska kytee,
se syvältä viiltää,
sattuu,
kyyneleet valuvat.
Yksin tuskansa kantaa saa,
ei pysty kertomaan.
Tyttö nurkkaan käpertyy,
tahtoo pois lentää.
Hän kerran oli onnellinen.
Kaikki se kuitenkin kuihtui,
sortui pois.
Jäi jäljelle enää vain muistot,
ikuiset arvet.
Tyttö ei enää jaksa,
hän lähtee pois,
aseensa ottaa ja painaa liipaisimesta…
ei enää tuskaa ja surua…
Jääprinsessa 86
|