Puolisataa lyöntiä
Alle viisikymmentä kertaa minuutissa
olen ja elän
ja kaiken sen ajan siltä väliltä
toivon saavani enemmän huomiota.
Olen riippuvainen omasta riippumattomuudestani,
voimistani ja välinpitämättömyydesta
muihin.
Itseeni.
On vaikeaa kuulla vaativansa liikaa,
kun on aina tottunut vaatimattomuuteen
ja siihen yli-inhimilliseen
kärsivällisyyteen.
On vaikeaa kuulla, että kaikessa kohtuudessa
olenkin ollut varsin kohtuuton.
Alle viisikymmentä kertaa minuutissa sykin,
ja joka kerralla huudan
rakkaudesta ja raivosta,
jotta edes hetken saisin olla tarttumatta
puolikkaisiin avuihin.
Ja olisin kaikkein (kaunein) tärkein.
Sydänkäyrät eivät valehdelleet.
Olen sittenkin heikko.
Labrakäyntiä. Vuosipäivää miehen kanssa.
Blanco
|