Rakkaani

on se vaikeempaa ku uskookaan. Joka ilta kaipaan sun viereesi. Ihanan tuoksusi muistan aina. Kaipaan sun haliasi ja mahtavaa huumorin tajua. Kaipaan sun huolen pitoa, ja ymmärtäväisyyttä. Kaipaan sun lämmitystä ja lohdutusta viileinä iltoina. Toivoisin että olisit piristämässä mua.

Mutta me ollaan taisteltu jo tähän asti, niin taistellaan loppuun asti. Sillä aikaa kun sä olet maailmalla ja minä täällä kaipaamassa sinua, yritän saada paksun ja kantavan pohjan elämälleni että meillä olisi parmempi jatkaa

ku tulet takas mun luokseni rakas. Yritän pyyhkiä kaiken sen pahan pois elämästäni että meillä olisi parempi olla. Menneisyyttä ei saa pois, mutta ne saa nykyhetkestä pois. Lupaan ettei ne enään häiritse meidän yhteis eloa enään ku rakas palaat mun luokseni.

Kaipaan niitä kännisiä iltoja ku vaan juteltiin ja kerrottiin kaikki. Muistan ne onnelliset yöt ja illat ku sain sinut itselleni, ja olin täysin varma sinusta.

Koskaan en ole ollut niin lyöty ja onnellinen kuin sillon ku tunnustit ja kerroit kaiken mulle.

Tai se aamu ku heräsin sun kainalosta.

Näin omin silmin kuinka olit onnellinen ja iloinen siitä mistä heräsit.

Ehkä alan oikeesti pikku hiljaa tuntemaan sua kultaseni.

Helppoa se ei ole koskaan ollutkaan mutta ei se pidäkkään olla.

Meillä on kumminkin ollu tosi pitkä, sydäntävä raastava ja

kumminkin ihana yhteinen matka.

Niin ku sanotaan hyvää kannattaa aina odottaa.

Jouduin odottaa sua pitkään, tietämättä sun tunteistasi.

Nyt joudun odottaa sua vuoden, mutta tiedän tunteistasi ja se auttaa eteenpäin

Kultaseni lähti ulkomaille palvelukseen, ja odottelu alkoi.

Irit Matikka