Sisältä mätä

Se kalvaa mieltäni,
tuntuu kuin joku kaivasi sisälläni suuren lapion kanssa,
kuin sydäntäni revittäisiin ulos rinnasta.
Aivan kuin aivoni olisi vain vihreää hyytelöä, sitä pahaa josta
kukaan ei tykkää, jotain sellaista joka kuumuudessa sulaa kuin 
jäätelö auringossa.
Keihkoni ovat kuin kaksi kiveä jotka ovat olleet saven alla vuosi kaudet,
harmaita ja heikkoja joilla on vaikea hengittää,
rohisevia ja painavia.
Jalkani ovat kuin kaksi vanhaa koivua tai kitukasvia,sattuvat ja kuluneet,
saattavat kovassa myrskyssä kaatua.
Eivät enään jaksa kannatella surun painoa vaan katkeavat ja kaadun maahan,
ihmiset ja eläimet kävelevät ylitseni kuin olisin osa kävelytien viivoja.
Eivät he huomaa, he vain kävelevät.

Kun tuntuu että teet väärin monta asiaa.

Pieni Pohjan Tähti