Sellaisia ne on kuolleetkin
HEI AURINKO
Hei, Aurinko.
Nouse nyt.
Avaa verhot ikkunastasi
pese veritahrat.
Ilokulkue,
mietteliäät naiset.
Pellepuku rypyssä, hyppää ympyrää
valkoinen pupu
huivi silmillä.
Minä tapoin itseni niin monta kertaa
että olin varmasti vapaa sinusta.
Tein sen uneliain silmin, pelonsekaisessa
paniikissa.
Vain nähdäkseni mitä tapahtuu.
Keisari pukeutui Jumalan viittaan.
Hymyili onnellisten tapaan
lauantaiaamuna.
-
HEITÄN ROSKAT ROSKIKSEEN
Heitän roskat roskikseen,
Jonka kyljessä kelluu
James Deanin pää.
(vanha Appelsiini tuoksuu
samalla tavalla
kuin männynpihka.)
Puolikuu yskii leivän
muotoisia pilviä.
Rappukäytävän kyljet
on koristeltu
suomenruotsalaisten
sukunimillä joiden ääneenlausuminen
tuntuu samalta
kuin haukottelu.
-
KAIKKI ON PAIKALLAAN
Kategorinen imperatiivi.
Paikallaan näissä huoneissa
Ilma ei liiku.
kaikki on paikallaan ja hukassa.
pitää löytää itsensä, että voi antaa muille aikaa.
Minkä väriset sen mielipiteet on?
Ei siivet kanna. Sulkakäärme.
Minä, Kuningas. Mikä sitä ohjaa?
Katsellaan elokuvaa
ja syödään hapanta leipää
rikkinäisen sohvan nurkassa.
-
MENNYT VUOSI
Tavarat on pakattu.
Kaksi viinipulloa pöydällä.
Tyhjinä.
Pankkitili täynnä rahaa, eikä mitään tekemistä.
Minä juon aamukahvia ja katselen
kuinka kynttilän liekki
tekee kiemuroita.
Rakennan huomisen tähän. Poistan
eilisen nurkista. Kaikki.
Järjestän kirjat ja pesen ikkunat, että näyttäisi
valoisammalta.
-
TÄLLAISENA AAMUNA
Joku tamppaa mattoja pihassa
niin että kalloon tulee halkeamia
tällaisena aamuna.
Kahvinkeittimen suodatinpussi on täynnä
tupakantumppeja. Siinä kaikki
mihin pystyy kun ei ole ruokaa
lattialla valmiina odottamassa
seesteisen baari-illan jälkeen.
Pesukone on polttanut vaatteet
keltaisiksi ja ikkunassa on
kovettunut Arvi Lindin naamaa
muistuttava spermatahra.
Useita runoja sarjasta. Suurin osa näistä on nimettömiä, mutta tässä joitakin nimellisiä.
Olavi Salko
|