Hauras

Hiljaisuus,
vain joen sorina,
tuulen vingunta metsän yllä
on uhkaamassa murtaa
tuon ikuisen harmonian,
kahleissa riutuvan,
mustaan sifonkihuntuun
piiloutuneen satuolennon
elottomat kasvot,
miltei rikkomassa satavuotisen unen
johon vaipuminen näin varhain
olisi kiellettyä.

Kuin lasikuitua
niin hauras oli enkeli.
Siivet tunkeutuivat väkisin
ulos selkärangasta
niin että koko ruumis värisi,
yritti estää muutoksen,
kapinoiden, uhmaten kohtaloa.
Turhaan.

Liian hauras oli enkeli
kärsimään aidon ihmiselämän
kiistanalaisuuksissa.

Ihminen hyväksyy.

On pakko.

Enkelinsiipi