Ikuiset muistot

Lumi peittää maan kuin viha minut.
Se näyttää niin kauniilta,
mutta on niin petollista.
Niin kylmää,niin hyytävän kaunista.
Miten tässä näin kävi?
Sinäkin olit niin kaunis,
niin hieno ja niin paha.
Läpikotaisin paha.
Mikään ei merkinnyt sinulle mitään.
Ei enää koskaan,sinä sanoit.
Mitä sinä tarkoitit?
Sitä on niin vaikea ymmärtää.
Ei enää koskaan.
Niin brutaalisti,niin välinpitämättömästi.
Aivan kuin mitään ei olisi
tapahtunutkaan.
Sinä lähdit.
Ulos huoneestani,ulos elämästäni.
Niin nopeasti,hetkeäkään epäröimättä.
Sanaakaan sanomatta.
Se tapahtui niin nopeasti.
Et tullut enää takaisin.
Mutta muistot sinusta palaavat yhä 
uudelleen.
Ne jäivät sydämmeeni ainiaaksi.
Ikuiset muistot!

Olin niin vihainen ja samalla surullinen niin kirjoitin tämän, joka on tullut siitä, et mun sisko lähti salaa pois kotoa joten en pystynyt enää odottaa, että saisin päiväkirjan johon kirjoittaa.

Teuvo