Pimeyden, Valon ja Rakkuaden voimat

Kerronpa teille tarinan pojasta, joka tapahtui 2005 Vantaalla. Hänen nimensä oli Corlw, Jack Corlw. Hän oli hyvä koulussa ja aina tyttöjen kimpussa ja juttelemassa niille. Hänellä oli vähän kavereita ja välitti niistä paljon. Palataanhan takaisin 2005 luvulle, Vantaalle.

Eräänä päivänä Jack oli koulussa juttelemassa Sofian, Jamesin, Pian ja Emman kanssa. He olivat kaikki samalla luokalla ja välittivät toisistaan paljon. Pia oli ihastunut Jackiin ja Sofia Jamesiin, mutta Emma ei ole ihastunut keneenkään. Miksi? He eivät tienneet sitä.

Heillä alkoi kemian tunti ja he olivat kemian luokassa tekemässä kokeita luokan ja opettajan kanssa. Heidän opettaja teki vaarallista koetta tunnilla ja sitä ei saanut hengittää, tulla suuhun tai mennä silmiin. Jack ei saanut henkeä ja otti naamarin pois kasvoilta. Juuri kun sitä ainetta oli tulossa Jackia kohti ja Jack hengitti sitä, mutta Jack ei saanut mitään oiretta. Pia, Sofia, James ja Emma olivat kauhuissaan. Pia oli melkein itkemässä, koska hän luuli että Jack voi kuolla siihen.

Tunnin loputtua Jackia alkoi vaivata joku! Hän kuuli ääniä ja näki olentoja. Hän oli ihan peloissaan. Opettaja vei hänet äkkiä terveyden hoitajalle katsottavaksi. Terveyden hoitaja sanoi: "Hänellä ei ole mitään vialla." Opettaja selitti terveyden hoitajalle kaiken, mitä oli tapahtunut. He palasivat luokkaan ja Pia tuli vastaan ja halasi Jackia, koska hänelle ei ole mitään tapahtunut. Jackia alkoi huimata ja pyörtyi Pian syliin. Pia yritti herättää häntä, mutta ei Jack herännyt. He veivät hänet sairaalaan tutkittavaksi..

Seuraavana päivänä Pia tuli katsomaan Jackia yksin. Hän istui tuolille ja katsoi Jackia. Jack makasi koomassa ja oli tiputuksessa. Pulssi oli hyvä ja veren kulkukin oli. Yhtäkkiä Jack alkoi puhua pimeydestä. Pia ihmetteli ja lähti hakemaan äkkiä hoitajaa. Hoitaja oli kauhuissaan, kun Jack puhui. Hän tuli 3 lääkärin kanssa ja veivät äkkiä tutkittavaksi. Pia oli kauhuissaan. Hän luuli, ettei hän näe enää Jackia.

Koulussa Pia oli murheen murtumana. Sofia kysyi Pialta: "Mitä Jackille kuuluu?" Pia ei vastannut. Sofia kysyi uudestaan ja Pia vastasi: "Hän… hän voi… hän voi kuolla." Pia alkoi itkemään ja meni Sofiaan päin. Sofia rauhoitteli Pia ja James ja Emma tulivat kysymään: "Miksi Pia itkee?" Sofia vastasi: "Jack voi menehtyä." James ja Emma olivat Kauhuissaan ja sanoivat: "Voitko toistaa." Sofia sanoi uudestaan. James ja Emma olivat myös murheen murtumana. Opettaja Kysyi Pialta, Jamesilta, Emmalta ja Sofialta: "Mikä on hätänä?" He vastasivat: "Me… me emme… me emme varmaan näe enää Jackia." Opettaja oli vähän aikaan hiljaa ja sanoi: "Tunti alkaa nyt."

2 päivän päästä Pia, James, Emma ja Sofia menivät katsomaan Jackia. He kysyivät hoitajalta: "Missä on Jack Corlw?" "Hän on tuolla päässä." sanoi hoitaja. "Voitte mennä katsomaan häntä." He kävelivät päätyyn ja menivät Jackin ympärille. Pia istu Jackin viereen ja otti hänen kädestä kiinni. Sofia osti hänelle kukkia. James oli tehnyt hänelle kortin ja Emmakin oli tehnyt hänelle kortin. Pia sanoi: "Voitteko jättää meidät kahden?" James, Emma ja Sofia vastasivat: "Ok." "Haemme kahvia, haluatko sinä?" Pia nyökkäsi ja he lähtivät. Pia sanoi: "Jos kuulet mitä minä sanon, se on hyvä. Sinun täytyy tietää yksi juttu, minä rakastan sinua sydämeni pohjasta, jos menehdyt, niin minä annan sinulle minun sydämeni ja sillä sinä voit elää minun kanssa."

Pialta tuli tippa silmään ja se tippa osui Jackin käteen. Jack sanoi hiljaisella äänellä: "Minä ku… kuulen… min.. minäkin rakastan sinua." Pia katsoi häntä ja halasi iloisena. Minulla on ollut sinua ikävä, sanoi Pia. "Min… minullakin on ol… ollut sinua ikä… ikävä." Hänen Perheensä oli kuollut, kun Jack oli vasta kuukauden ikäinen. Hän muistelee kuvista hänen perhettä, joskus hän itkee iloisena. Joskus Jack kuulee hänen perheensä äänen. Ja joskus aina ikävöi äitiä ja isäänsä. Parin viikon päästä Jack pääsi pois sairaalasta ja pääsi takaisin kouluun, mutta hänellä ei ollut turvallinen olo. Aina koulussa Jack halusi mennä vessaan ja sai opettajaltaan luvan. Hän meni vessaan ja pisti oven lukkoon, ettei kukaan päässyt sinne. Jack katsoi peiliin ja näki omituista. Peili alkoi muuttua ja hänen peili kuvansa alkoi muuttua pimeäksi, jossa oli vain pimeää. Jack meni lähemmäs, lähemmäs ja vielä lähemmäs, kunnes käsi otti hänen päästä kiinni ja veti sen peilin sisään.

Jossakin pimeässä Jack makasi ja heräsi. Hän ihmetteli missä on ja mikä paikka tämä on? Jack yritti nousta ylös, mutta ei pystynyt. Hän yritti uudestaan ja eikä pystynyt. Oli hiljaista ja sitten kuului ääni pimeydessä. Jack oli kuullut sen äänen jossakin, mutta missä? Jack yritti vielä kerran nousta ylös ja hän pääsikin jaloilleen. Hän nosti päänsä ylöspäin ja katsoi taivaalle. Siellä näkyi pieni reikä, josta tuli valoa. Hän kääntyi taaksepäin ja lähti kävelemään kohti valoa päin.

Hetken päästä hän oli valossa ja katsoi ylöspäin. Yhtäkkiä kuului puhetta. Jackia alkoi huimata ja kaatui polvilleen. Hän alkoi varmaan seota kun alkoi nauraa. Nauru kuului kauas, kauas, kauas ja kauas. Häntä kohti alkoi tulla joku, joka ei ollut ihminen. Joka oli varmaan hirviö. Jack oli peloissaan ja alkoi itkeä. Yhtäkkiä ylhäältä alkoi tippua enkeleitä, jotka tulivat hakemaan Jackin takaisin maan pinnalle.

Koulussa, vessassa taas Jack oli ja oveen koputettiin. Jack avasi oven ja siellä oli opettaja ja Pia. Jack oli peloissaan vessassa ja opettaja rauhoitteli häntä ja vei hänet takaisin luokkaan. Pia ihmetteli, mikä Jackia vaivaa? Hän meni vessaan ja katsoi, oliko siellä jotain outoa. Pia ei nähnyt mitään outoa ja pisti oven kiinni ja lähti takaisin luokkaan. Pia ei varmaan katsonut peiliin, koska siellä oli joku katselemassa ja vaani varmaan Jackia.

Ruokalassa Jackilla ei ollut yhtään nälkä ja lähti välitunnille. Pia harmitti Jackin juttu, koska hän ei halunnut mitään tapahtuvan Jackille. Jack meni istumaan penkille ja mietti, mikä siellä oli? hän kovasti mietti ja halusi ottaa selvää siitä. Koulusta kuului äkkiä huuto ja se oli Sofia. Hän tuli juosten Jackin luo ja Jack kysyi: "Mikä hätänä?" "Tuolla on joku, joka etsii sinua Jack." vastasi Sofia pelokkaasti. Jack ihmetteli ja ovi aukesi hiljattain ja sieltä tuli ihmisen näköinen poika, jolla oli viitta kaulassa, ja mustat hiukset. Hänen hiuksensa liehuivat, kuin tuli takassa. Hän tuli Jackia päin ja Sofia juoksi hakemaan Pian, Jamesin ja Emman ruokalasta ja sanoi mitä on tapahtumassa ulkona.

Ulkona Pia katsoi kun poika tuli Jackia kohti. Jack oli peloissaan ja poika sanoi: "Jack… Muistatko minut?… " Jack oli ihmeissään ja alkoi muistella. Hän kuuli samanlaisen äänen siellä pimeydessä. Jack sanoi: "Muistan varmaan sinut, muuta kuka sinä olet?" Poika vastasi: "Olen Karel, pimeyden johtaja ja minä otin kiinni sinun päästäsi ja vedin sinut pimeyteen. Minä olen osa sinua ja sinussa on jotakin, josta kukaan ei tiedä mitään. Pia tuli Jackin luo itkien ja halasi häntä. Jack oli yllättynyt, kun Karel sanoi sen. Jack sanoi pelokkaasti: "Et sinä voi olla osa minua!" Karel vastasi: "Minä olen ja voin kertoa miten minä olen osa sinua."

Karel kertoi Jackille, miten hän on osa Jackia. "Jack, muistele kemian tuntia, kun silloin sinä hengitit sitä ainetta. siinä oli kemiallista ainetta ja sinun olisi pitänyt kuolla siihen. Mutta et kuollut. Se on ihme, jota ei ole tapahtunut ikinä. Minä synnyin sinun kehoosi ja sairaalassa sinä aloit silloin puhua pimeydestä. Silloin, kun tulin sinua vastaan pimeydessä, Hole tuli hakemaan sinut takaisin kouluun." Karel sanoi raivokkaasti. Jack ihmetteli vähän aikaan ja kysyi: "Kuka on Hole?" Karel vastasi: "Hän on osa myös sinusta, mutta hän on valon puolella ja minä pimeän puollella." Jack tyrmistyi.

Seuraavana päivänä Jackin kotona aamulla Jack ei noussut vuoteesta heti, koska hän mietti Karelia ja Holea. Hän mietti, pitikö tämän tapahtua näin? kukaan ei tiedä. Jack nousi ylös ja petasi sänkynsä. Pakkasi reppunsa ja lähti kouluun. Hän ei tiennyt, että he menevät tänään laboratorioon.

Koulussa Jack näytti vähän huolestuneelta ja surulliselta. Pia tuli kysymään: "Mikä hänellä on?" Jack ei vastannut ja Pia jätti hänet rauhaan. Kun Emma, Sofia ja James tulivat ulos, he näkivät Pian tulevan heitä kohti. Kaikki kolme hämmästyivät, kun Pia itki. Emma, Sofia ja James Olivat hetken hiljaa ja katsoivat Jackiin. Hän istui penkille ja ajatteli, mitä tapahtuisi, jos kaikki saisi tietää hänen jutustaan.

James, Sofia ja Emma tulivat kysymään Jackilta: "Mikä hänellä on?" Hän ei vastannut ja kaikki kolme lähtivät ja jättivät Jackin siihen istuskelemaan. Yhtäkkiä Karel tuli Hänen viereen. Hän kysyi: "Mikä hätänä Jack?" "Onko jokin vialla?" Jack vastasi: "On." "Mikä?" kysyi Karel. "Ihmettelen vaan tässä tulevaisuuttani" sanoi Jack huolestuneelta. Karel vastasi: "Ok" ja häipyi.

Kello soi ja Jack meni luokkaan oppitunnille. Hän ei puhunut mitään. Hän vaan piirsi vihkoon jotain.

Välitunti alkoi ja Jack meni ulos. Pia, Sofia, Emma ja James tulivat hänen perässään. He juttelivat siinä toisilleen, mutta yhtäkkiä alkoi järistä. Karel ja Hole tulivat paikalle ja sanoivat: "Jack, sinä olet vaarassa!" Jack hämmästyi. Hän kysyi: "Miksi?" Hole sanoi: "Sinulla on jotain, joka kuuluu jollekin."

Kaikki juoksivat portille, myös Pia, James, Sofia ja Emma. Pia huusi: "Tule Jack!" Hän ei kuullut ja jäi seisomaan Karelin ja Holen kanssa. Maan alta tuli hirviö, jonka olkapäällä seisoi ihminen. Jack sanoi: "Hän on se! Hän on se!" "Kuka?" kysyivät Hole ja Karel. Se joka Tuli vastaan minua siellä. Poika Huusi: "Sinulla on jotain minulle annettavaa, Jack." Jack oli mykkänä. Jack kysyi: "kuka olet?" Hän vastasi: "Nimeni on Kalex." Kalex huusi: "Surmaa Jack, Korx!" Korx totteli Kalexia ja yritti surmata hänet.

Korxin nyrkki tuli nopeaa vauhtia Jackia kohti. Karel ja Hole yrittivät pelastaa Jackin ja he tekivät sen, mutta Karel ja Hole kuolivat. Jack oli murheen murtumana ja yritti itse pysäyttää Korxin. Jack sanoi Pialle: "Jos menehdyn, en ikinä unohda sinua ja rakastan sinua!" "Minäkin sinua Jack." sanoi Pia surullisena. Jack yritti keskittyä voimiinsa, mitkä olivat Holelta ja Karelilta. Hän alkoi huutaa. Hän huusi kovempaa ja Karel ja Holen sielut nousivat ja menivät Jackin sydämeen. Jack yritti taivuttaa päätä taaksepäin ja nousi ilmaan sielujen kanssa. James, Emma, Sofia ja Pia katsoivat Jackia, kun hän alkoi muuttua ilmassa.

Hän muutti muotoaan. Hiuksensa muuttuivat oikealta puolelta mustaksi ja vasemmalta valkoiseksi. Hänen ympärilleen tuli musta ja valkoinen t-paita. Sen ympärille musta ja valkoinen takki. Housutkin muuttuivat valkoiseksi ja mustaksi. Hän oli uusi ihminen tai en tiennyt oliko se ihminen edes. Hänen tukkansa oli pystyssä ja Jack oli rauhallinen.

Kalex kattoi silmät päästään Jackia. Hän oli ihmeissään. Pia, Emma, James ja Sofia katsoivat myös Jackia. Jack sanoi: "Pelataanko minun peliäni?" Kalex sanoi: "Odotan innoissani sinun kuolemaasi!" Korx, yritti tappaa Jackia, mutta Korx pysähtyi ja Jack torjui hänet kädellään. "Ja muute, nimeni on Karehol!" sanoi Karehol. Karehol heitti Korxin Kalexia kohti, mutta Kalex tappoi Korxin ja sanoi: "Sinun piti kuolla, mutta Karelin ja Holenin sielut pelastivat sinut.

"Niinpä." sanoi Karehol. "Sinä et voi tappaa minua, koska minulla on ystäviä, joilta saan voimaa ja he välittävät minusta." sanoi Karehol. James, Emma, Sofia ja Pia huusivat kovaa: "Me annamme sinulle voimaa Karehol!" He hehkuivat ja niistä lähti säde, joka kohdisti Kareholia. Karehol sanoi: "Kalex, Sinun on aika sanoa hyvästit!" Karehol latasi pimeyden ja valon voiman avulla säteen, joka voisi tuhota puolet maa pallosta. Säde lähti kuin nuoli Kalexia kohti. "EIIIIIIIII!!!!" huusi Kalex. Kalexista jäi vain tuhkaa.

Jack muuttui ennalleen ja sanoi kavereilleen, olette minulle hyviä ystäviä ja rakastan teitä. Mutta minun on mentävä. Jack kaatui maahan ja James, Emma; Sofia ja Pia juoksivat hänen luokseen itkien.

Sairaalassa Jack oli koomassa jo viikon ja kaverit tulivat käymään joka päivä koulun jälkeen. Kolmen viikon koomassa Jack oli ja todettiin menehtyneeksi. Pia alkoi itkeä valtavasta ja painui Emmaan kohti ja Emmakin alkoi itkeä. Sofiallakin tuli itku silmään. Myös Jamesilla ja meni Jackin viereen. Hän sanoi: "Jack, jos kuulet tämän, niin välitämme sinusta paljon ja olet meille rakas. Me emme ikinä unohda sinua."

Hautajaisissa oli paljon hänen kavereitaan. Siellä oli hänen luokkalaisensa, opettajansa, kemian opettajansa, matikan opettajansa, hänen iso vanhempansa, serkut ja kaikki kaverit ja tuttavat. Kukaan ei tiedä että Jack jäi eloon. Hänen sielunsa oli tehty rakkaudesta, josta se on koostunut. Kolmesta jutusta hänen sydämensä on koostunut ja ne ovat Pimeys, Valo ja Rakkaus. Tätä juttua ei voitu murtaa mitenkään ikinä ja Jack selvisi kuolemalta hänen ystäviensä takia.

Tämä tarina on opetuksena rakkaudesta, jota ei voi ikinä murtaa ja kerron tosi tapahtuman samasta jutusta teille.

Tyttö ja poika ajavat moottoripyörällä, 160 km/h. "Pysäytä, minua pelottaa", sanoo tyttö. "En, tää on hauskaa!" "Ole kiltti… ", tyttö pyytää. "OK", sanoo poika, "mutta sano mulle, et sä rakastat mua!"; " All right. Rakastan sua. Pysäytä!" "Halaa mua!" *Tyttö halaa poikaa* Poika sanoo: "Otat tän mun kypärän pois ja laitat päähäs!" Seuraavana päivänä lehdessä: "Poika kuoli moottoripyörä onnettomuudessa, tyttö on hengissä." Poika oli tajunnut, että jarrut eivät toimi, mutta ei halunnut kertoa tytölle. Hän halusi, että tyttö sanoisi rakastavansa häntä ja halaisi häntä vielä viimeisen kerran… ja pelasti tytön hengen, antamalla hänelle kypäränsä.

Tämä juttu kiertää kaikissa paikoissa ympäriinsä toiselta toiselle. Kaverilta kaverille.

White