Maailmamme
Maailman Pimeyden kehdossa,
näen vain kasvosi
kynttilän valossa.
Kuinka kaunis oletkaan,
vaikka maailmaa
pakoon matkattiin
yli vuoristen maisemien.
Istumme maailman Pimeyden luolassa,
vain nuotio valonamme.
Ulkopuolella likainen maailma,
jossa pilvet ovat mustuneet synneistämme
- ja aurinko kuihtunut pois.
Makaamme maailman Pimeyden kohdussa,
taivaankannen alla.
Odotamme oman Kohtalon täytettä.
Syntimme ovat pilanneet
virtaavat vedetkin
- vain kyyneleemme ovat puhtaita viattomuudellaan.