Tuulimylly
Minä en taistele tuulimyllyjä vastaan - ne eivät ole minun
vihollisiani, vaan tekemättömiä tekojani.
Minä rakennan tätä tuulimyllyäni keskelle metsää humisevien korpien.
Täällä jänisten ja oravien poluilla tiettömillä sammaloitunut
nurmikenttä. Tänne lapsena eksyimme; minä, veljeni sekä kaksi
serkkupoikaa. Rakensimme jalkapallokentän - Aurinkopallon kenttä.
Tänne palasin sattumalta - vastasatanut marraskuinen lumi peitti
silkinohuena mättäät ja pensaat joita kentälle oli
kasvanut. Tuulivoimistui ja taivaalta satoi kiviä. Niistä minä
rakensin aluksi tornin satoine porrasaskelmineen kiivettäväksi
katsomaan tornin ikkunoista lukemattomiin honkiin ja kuusiin.
Tuuli yltyi ja repi rakennustelineet mukanaan - ne minä kerään ja
tuulimyllyn rakennan - aina uudelleen.
Rakennan sitä tuulimyllyä aina talvisina öinä - sitä koskaan valmiiksi
en saa. Ei ole sitä traktorin tekemää tien
tapaista. Kentän vallanneet puskat tuulessa ilkkuvat - samoin kuin ne
lukemattomat kivet. Kivet joita rautakangella väänsimme maalitolppien
tieltä.
Täällä heitimme myös keihästä ja jousipyssyt rakensimme. Aina tänne
palaan - tähän kenttään johon aurinko ei yllä, eikä mikään reitti
sinne löydä. Herätessäni tajusin, että tuulimylly tuulessa pyörii.
Tän kirjoitin mitään ajattelematta. mutta kyllä sitä näköjään jotain ajattelee väkisinkin.
Zombie
|